Turkuun on perustettu Hacklab

Entinen missikandidaatti sanoi vastustavansa maailmanrauhaa ja kannattavansa eläinkokeita. Minun pitäisi tämän päivän kunniaksi varmaan kirjoittaa jotain yhtä fiksua Turun hacklabista, sen menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Kaikki eivät ehkä tienneet, että tähän mennessä meillä ei ole virallisesti ollut aktiivista hacklabia. Hackerspacen perustamisessa erotellaan kolme vaihetta: suunnittelu, jossa siitä haaveillaan, rakentaminen, jossa sen eteen tehdään aktiivisesti työtä ja ja aktiivinen vaihe. Turussa suunnittelu alkoi puolitoista vuotta sitten. Itse tulin mukaan melko tarkkaan vuosi sitten. Puoli vuotta sitten, 22. syyskuuta, siirryimme lopulta rakentamisvaiheeseen perustamalla yhdistyksen. Sen jälkeen olemme saavuttaneet paljon. Tänään sanomme ylpeästi koko maailmalle, että Turussa on Hacklab.

Se, että statuksemme on “aktiivinen”, ei kuitenkaan tarkoita, että labin rakentaminen olisi päättynyt. Vaikka olemmekin jo aloittaneet projekteja, labissa on edelleen konkreettisestikin moni asia kesken. Ja hyvä niin, sillä tässä touhussa myös matka on päämäärä. Mutta tuudittautuminen saavutuksiin myös yhdistyksen tasolla olisi vaarallista. Aktiiviset labit, jotka jäävät lepäämään laakereilla, vääjäämättä kuihtuvat pois. Meidän on pidettävä laakerit liikkeessä, sillä vaihtoehtoinamme ovat vain kasvu ja kuihtuminen.

Viime syksynä keskustelimme paljon siitä, mikä on Hacklabin näky. Haluamme luoda enemmän kuin pelkän verstaan jäsenten käyttöön. Meillä on itseämme suurempi unelma. Haluamme luoda yhteisen olohuoneen Turun seudun hakkereille, paikan jossa voi kohdata samanhenkisiä ihmisiä ja ryhtyä yhdessä tuumasta toimeen.

Kun perustimme yhdistystä, sanoin keittäväni kivikeittoa. Kun nyt katselen ympärilleni täällä labissa, huomaan syntyneen melkoisen sopan. Meillä on loistava monitaitoinen porukka ja hyvin varusteltu läbi. Te olette tuoneet soppaan lihaa, suolaa, työkaluja, perunoita, huonekaluja, työpanostanne ja niin edelleen. Minusta tuntuu, että olen tuonut lähinnä kiven.

Kuitenkin näen, että nykyinen labi on monella tapaa myös minun työni tulos. Teidän innostamananne ja kannustamanne olen tuonut siihen vähän näkyä ja hallinnointia. Niinpä katson velvollisuudekseni myös puhua jotain siitä, millaisena näen tulevaisuutemme. Tuon esiin kolme asiaa.

Olen idealisti, ja tahdon kehittää labia sen mukaisesti. En ole kehittänyt läbiä itselleni tai ensi sijassa itseäni ajatellen, tai ketään muutakaan meistä. Olen aina ajatellut, että labin päämäärä on palvella ensi sijassa Turun seudun hakkeriyhteisöä, silloinkin kun se menee minun omien intressieni ohi. Tähän pyrin myös jatkossa.

Toisaalta käytännön tasolla on monia kysymyksiä, joihin meidän on löydettävä vastauksia. Itse uskon vahvasti vapauteen. Tahdon uskoa, että itse kukin meistä tahtoo ottaa itse vastuuta labista, sen kunnossapidosta ja kehittämisestä. Toisaalta tiedän, että vasta ihmisten pistäminen vastuuseen jostain asiasta saa heidät tekemään sen. Monet Hacklabin käytännöt vaativat vielä työstämistä.

Kolmanneksi Hacklabin on jatkuvasti kurotettava ulospäin. Meidän on tehtävä itseämme tunnetuiksi, löydettävä yhteistyökumppaneita ja saatava uusia jäseniä. Labin käyttöastetta tulee kasvattaa, kunnes emme enää mahdu tänne. Ja sitten meidän on muutettava suurempaan paikkaan.

Avajaiset eivät siis merkitse labin rakentamisen loppua. Ja vaikka joskus saisimmekin kaikki tavarat paikalleen, eivät tämän päiväiset avajaiset merkitsisi edes rakentamisen lopun alkua. Kivikeiton keittäminen jatkuu. Jos tämä päivä jotain merkitsee, niin voimme korkeintaan kutsua sitä Turun Hacklabin alun lopuksi.